Tarttuvat taudit
​Suomessa esiintyy erityisesti Itä- ja Etelä-Eurooppaan verrattuna vähän tarttuvia eli lemmikiltä toiselle tai ihmiseen (zoonoosit) siirtyviä tauteja. Suomen maantieteellinen sijainti pohjoisessa, vähäiset kulkukoiramäärät, lemmikkien korkea rokotuskattavuus ja ulkoilevien lemmikkien punkkihäätö kesäaikaan pitävät tarttuvien tautien esiintymisen maltillisena. Jo naapurimaihin Viroon tai Ruotsiin matkatessa lemmikki altistuu kuitenkin todennäköisemmin sellaisille taudinaiheuttajille, joita ei Suomessa asuessa tule ajatelleeksi. Mitä pidemmälle itään tai etelään matkataan, sitä enemmän tarttuvia tauteja esiintyy. Tästä syystä matkaa suunnitellessa on varauduttava huolellisesti kattavilla ehkäisevillä lääkityksillä ja rokotuksilla, jotta voidaan minimoida tartuntojen riski. Tällä sivulla esitellään kissojen ja koirien yleisimpiä tarttuvia tauteja Suomessa ja muualla Euroopassa ja täältä löydät esimerkkejä ehkäisevästä lääkityksestä, jonka voit hankkia eläinlääkäriltäsi ennen matkaa.
Yleistä tarttuvista taudeista
Tarttuvat taudit tarttuvat nimensä mukaisesti eläinten (ja ihmisten) välillä. Ne voivat tarttua lemmikkien välillä suorassa kosketuksessa, eritteiden sekä limakalvokosketuksen kautta tai tautia välittävien vektorien välityksellä. Vektorivälitteisillä tartunnoilla tarkoitetaan virus-, bakteeri- tai loistartuntoja, jotka saadaan niveljalkaisvektorin, hyönteisen tai puutiaisen pureman kautta. Vektorivälitteisten tautien esiintyvyyttä rajoittaa ilmastotekijät maantieteellisestä sijainnista riippuen. Suomessakin esiintyy monien taudinaiheuttajien leviämiseksi sopivia vektoreita (mm. puutiaisia ja hyttysiä), mutta vielä toistaiseksi Suomen keskilämpötila, kosteus ym. ilmasto-olosuhteet eivät mahdollista monien vektoreiden täydellistä elämänkiertoa ja täten niiden levittämien taudinaiheuttajien leviämistä kotimaassamme. Ilmaston lämpenemisen johdosta tilanne voi kuitenkin muuttua, ja siksi on tärkeää pyrkiä pitämään taudinaiheuttajien määrä Suomessa mahdollisimman matalana suojaamalla matkustavat (ja muut maahantuotavat) koirat näitä taudinaiheuttajia vastaan. Suojaaminen on erittäin tärkeää myös yksilön näkökulmasta, koska monet tarttuvista taudeista havaitaan vastan pitkä aika altistuksen jälkeen, taudinkuva voi olla hyvin vakava, niihin ei välttämättä ole täsmähoitoa ja osa taudeista voi akuutin vaiheen jälkeen kroonistua eli jäädä pysyväksi. Osa taudeista voi myös tarttua ihmiseen.
Tarttuvat taudit Suomessa
Sisäloiset ja vektorivälitteiset taudit
​Suomessa koirien yleisimmät vektorivälitteiset, punkkien levittämät taudit ovat anaplasmoosi ja borrelioosi. Ne tarttuvat kissoihin ja koiriin punkin (pääasiassa Ixodes ricinus, I. persulcatus) pureman kautta, ja paras keino suojautua näitä tauteja vastaan on suojata lemmikki ehkäisevästi puutiaisia karkottavalla tai tappavalla valmisteella koko punkkikauden ajan, eli silloin kun keskilämpötila pysyttelee muutaman asteen yläpuolella.
Muut Suomessa koirilla yleisimmin esiintyvät tarttuvat taudit eivät tartu vektorin välityksellä vaan taudinaiheuttajasta riippuen joko suorassa koirakontaktissa tai koirien välillä esimerkiksi virtsan tai ulosteiden välityksellä, puremien kautta koirien tapellessa tai myös suoraan emolta jälkeläisille. Näistä melko yleisenä mainittakoon kennelyskä (mm. Parainfluenssa-virus, Bordetella bronchiseptica -bakteeri), mitä vastaan koirat rokotetaan säännöllisesti. Rokotus ei estä tartuntaa, mutta lievittää sen oireita. Yleisen rokotusohjelman mukaan koirat suojataan myös penikkatautia, tarttuvaa maksatulehdusta ja parvovirusta vastaan. Penikkatauti ja tarttuva maksatulehdus ovat hyvän rokotekattavuuden vuoksi Suomessa harvinaisia, mutta parvovirusripulia esiintyy kohtalaisen yleisesti. Koirat rokotetaan säännöllisesti myös rabiesta vastaan ja hyvän rokotekattavuuden sekä muiden toimenpiteiden ansiosta rabiesta ei esiinny Suomessa. Koirilla esiintyy myös koirasta toiseen tarttuvia erilaisia ripulioireita aiheuttavia tauteja, kuten giardioosi, kryptosporidioosi ja salmonelloosi. Näiden ehkäisemiseksi ei ole rokotteita, niiden leviäminen pyritään estämään sairastuneen yksilön eristämisellä ja hyvällä hygienialla. Suomessa tavataan lisäksi useita sisäloisia (mm. koiran suolinkainen Toxocara canis, hakamato Uncinaria stenocephala, harvinaisempana piiskamato Trichuris vulpis), jotka aiheuttavat mm. erilaisia ruuansulatuskanavan oireita. Koirien säännölliset ulostetutkimukset ja niiden perusteella tehtävät matolääkitykset pitävät sisäloisten esiintymisen Suomessa kuitenkin maltillisena.
​
Myös kissoilla useimmat Suomessa esiintyvät tarttuvat taudit tarttuvat ilman vektoria suorassa tai epäsuorassa kissakontaktissa. Kissat rokotetaan Suomessa kissaruttoa (kissan parvovirus) ja kissaflunssaa (herpes- ja calicivirus +/- chlamydofilabakteeri) vastaan. Kissaruttoa esiintyy Suomessa kohtalaisen yleisesti erityisesti puutteellisesti rokotettujen kissojen keskuudessa, kissaflunssaa esiintyy melko yleisesti (eri taudinaiheuttajia). Rabiesta esiintyy myös kissoilla, joten erityisesti ulkoilevat ja matkaa suunnittelevat kissat tulee rokottaa myös sitä vastaan. Suomessa rabiesta ei esiinny. Kohtalaisen yleisenä esiintyy myös FIP (Feline Infectious Peritonitis) eli kissojen tarttuva vatsakalvontulehdus, mitä vastaan ei ole rokotetta. FIP kehittyy osalle kissoissa kissan muuntuneesta koronaviruksesta immuunipuolustukseltaan heikommille yksilöille. Koronavirus itsessään voi aiheuttaa oksennus- ja ripulitautia tai olla täysin oireeton. Koirien tapaan ripulioireita aiheuttavat salmonellat, giardiat ja kryptosporidit voivat tarttua myös kissaan, mutta niiden esiintyminen Suomessa on harvinaisempaa kuin monissa muissa maissa. Ripulioireita voivat aiheuttaa myös esimerkiksi Tritrichomonas ja Toxoplasma gondii.
Kissan ja koiran ulkoloiset
Tulossa pian.​