top of page
daniele-franchi-N-4lwl43-tQ-unsplash.jpg

Lemmikin suojaaminen tarttuvia tauteja vastaan

Lemmikkiä ei voi suojata 100% tarttuvia tauteja vastaan, mutta vektorivälitteisten eli esimerkiksi punkkien, kirppujen tai hyttysten välittämien tautien todennäköisyyttä voidaan selvästi pienentää huolehtimalla ehkäisevästä lääkityksestä ja/tai rokotuksista. Taudeilta suojautuminen tapahtuu pääasiassa estämällä esimerkiksi punkkien ja kirppujen pääsy lemmikin iholle/turkkiin, jolloin niiden kantamat taudinaiheuttajat eivät pääse tartuttamaan lemmikkiä. Kosketustartuntoja tai eritteiden, ruuan ja juoman mukana tulevia tartuntoja voidaan ehkäistä välttämällä kontaktia sairaisiin eläimiin, kulkukoiriin ja -kissoihin ja luonnonvaraisiin eläimiin. Tällä sivulla keskitytään ainoastaan tartunnoilta suojautumiseen, lisätietoa itse taudeista saat tarttuvien tautien pudotusvalikosta tämän sivun yläreunasta. 

 

Punkit ja kirput tautien välittäjinä

Punkit

Suomessa on totuttu suojaamaan koirat ja ulkoilevat kissat punkkeja vastaan keväästä pitkälle syksyyn. Sen lisäksi että punkit ovat viheliäitä itsessään, ne levittävät myös useita tauteja. Suomessa pääasiallisesti esiintyvät punkit voivat levittää mm. Borrelia- ja Anaplasma-bakteereita. Suomen ulkopuolelle lähdettäessä meille tuttujen puutiaisten lisäksi riesana ovat myös muut puutiaislajit, jotka levittävät useita vakavia tauteja ruokaillessaan kissan tai koiran iholla. Eri puutiaislajit viihtyvät hieman erilaisissa olosuhteissa - siinä missä toinen sietää paremmin kylmää ja kosteaa, toinen viihtyy kuivassa ja lämpimässä ilmastossa. Suomessa punkkien esiintyvyyttä rajoittaa kylmät talvet, mutta mitä etelämpään mennään, sitä todennäköisemmin puutiaisia esiintyy ympäri vuoden. Tästä syystä kissat ja koirat kannattaa ehdottomasti lääkitä ehkäisevästi puutiaisia vastaan ulkomaan reissun aikana, erityisesti mikäli matka suuntautuu Suomesta etelään päin.

Kirput

Suomessa kissoilla ja koirilla esiintyvät kirput ovat usein peräisin luonnoneläimistä, mutta varsinaisia kissan- ja koirankirppuja meillä ei juuri esiinny. Tilanne on niidenkin kohdalla ulkomailla hyvin eri, sillä kirput ovat todella yleinen kissojen ja koirien vaiva ympäri maailman. Sen lisäksi että kirput aiheuttavat kutinaa ja karvanlähtöä, ne voivat aiheuttaa myös voimakkaan allergisen reaktion lemmikille. Kirput levittävät punkkien tapaan myös tarttuvia tauteja, joten lemmikit kannattaa lääkitä myös kirppuja vastaan ulkomaille lähtiessä. 

Hyttyset ja hietasääsket

Hyttyset

Hyttyset ovat Suomessakin kiusallinen riesa kesäaikaan niin lemmikille kuin sen omistajalle. Hyttyset levittävät monia vakavia tauteja maailmanlaajuisesti, mutta Suomessa niiden aiheuttama harmi jää lähinnä kutiseviksi paukamiksi iholle. Monet hyttysten levittämistä taudinaiheuttajista vaativat elinympäristökseen sen verran pitkäjaksoista lämpöä ja kosteutta, että tällaisia olosuhteita on Suomessa harvoin. Myös Suomessa tavattavat hyttyslajit voisivat teoriassa levittää taudinaiheuttajia, mutta pohjoinen sijainti rajoittaa niiden leviämistä. Euroopassa tärkeimpiä hyttysen lemmikkeihin levittämiä tauteja ovat Amerikkalainen sydänmato ja ihomato. Hyttysiä karkottavia valmisteita voi käyttää suojaamaan lemmikkiä, mutta sen lisäksi ne on lääkittävä ehkäisevästi sydän- ja ihomatoa vastaan niiden matkustaessa näiden loisten esiintymisalueille. 

Hietasääsket

Hietasääskiä esiintyy erityisesti Etelä-Euroopassa Välimeren alueella, niitä ei esiinny Suomessa. Ne imevät verta yleensä auringonlaskun jälkeen hämärän aikaan ja toimivat näin koirilla Välimeren maissa hyvin yleisesti esiintyvän leishmania-alkueläimen vektorina. Hietasääskien karkottamiseen on olemassa valmisteita (pantoja ja liuoksia), mutta ne eivät ole aivan yhtä tehokkaita kuin esimerkiksi punkki- ja kirppukarkotteet. Paras tapa suojata lemmikki hietasääsken puremilta on välttää ulkoilua niiden esiintymisalueilla hämärän aikaan.

Millainen valmiste valita?

Eri valmisteilla eri vaikutusaika 

Suurin osa punkkeja karkottavista ja/tai tappavista valmisteista tehoaa myös kirppuihin. Valmisteen teho voi kuitenkin erota siinä, kuinka pitkään se on tehokas niitä vastaan. Useimmissa valmisteissa teho kirppuja vastaan säilyy yhtä pitkään tai pidempään kuin puutiaisia vastaan. Ulkomaille lähtiessä kannattaa varmistua siitä, että valmiste tehoaa myös muihin punkkilajeihin kuin mitä Suomessa esiintyy. Osa Suomessa markkinoilla olevista punkkilääkkeistä on kapeakirjoisempia, kuin mitä ulkomailla olisi syytä käyttää. Suomessa punkki- ja kirppulääkkeistä saa apteekista ilman reseptiä useita niskaan annosteltavia paikallisvaleluliuoksia ja kaulapantoja, mutta suun kautta annettavat reseptivapaat valmisteet saattavat olla liian kapeakirjoisia ulkomaille. Punkki- ja kirppulääkkeiden vaikutusaika vaihtelee yleensä valmisteesta riippuen 4-12 viikon välillä, kaulapannat voivat kestää oikein käytettynä jopa 5-8 kuukautta.

Valitse juuri omalle lemmikillesi paras valmiste

Lääkitys tulee arvioida aina lemmikkikohtaisesti - valmisteissa on käytetty eri vaikuttavia aineita ja lemmikin käyttäytyminen ja ympäristö vaikuttaa siihen, millainen valmiste kannattaa valita. Esimerkiksi usein uivalle tai lasten kanssa peuhaavalle koiralle suositellaan ehdottomasti suun kautta annettavia valmisteita, jolloin lemmikin iholta tai kaulapannasta ei pääse vaikuttavaa ainetta ympäristöön. Vaikka punkki- ja kirppulääkkeet ovat lemmikeille turvallisia käyttää, voivat niissä olevat lääkeaineet olla hyvin myrkyllisiä esimerkiksi vesieliöille. Myös kissojen ja koirien valmisteissa on eroja, osa koirilla käytettävistä valmisteista sisältää kissoille hyvin myrkyllistä permetriiniä, joten kissa-koira-talouksiin ei kannata valita tällaista tuotetta.

Hyttysiä ja hietasääskiä karkottavia valmisteita on olemassa ainoastaan ulkoisesti annosteltavina paikallisvaleluliuoksina ja kaulapantoina. Niiden vaikutusaika riippuu käytetystä valmisteesta ja esimerkiksi siitä, pestäänkö koiraa usein tai kastuuko se muista syistä. Jatkuva kastuminen heikentää valmisteiden tehoa. 

Tarvitsetko apua?

Suunnittelemme juuri oikeanlaisen lääkityksen lemmikillesi, jotta voit suojata sen parhaalla mahdollisella tavalla matkanne aikana!

Rokotukset ja muut loislääkkeet

Koirat

Leptospira

Suomessa koirat rokotetaan tavallisesti nelosrokotteella (penikkatauti, tarttuva maksatulehdus, parvovirus ja kennelyskä) sekä rabies-rokotteella. Ennen ulkomaille lähtöä on yleensä kohdemaasta riippuen tarpeen rokottaa koirat myös mm. leptospiroosia vastaan. Leptospiroosi on muualla Euroopassa (ja maailmassa) yleinen koirien tauti, mikä tarttuu esimerkiksi eritteiden välityksellä ja seisovasta vedestä. Rokote suojaa koiraa vaikealta taudilta, mutta ei kuitenkaan estä tartuntaa. Leptospira-rokotteita on saatavilla Suomessa, mutta tarkasta niiden saatavuus eläinlääkäriasemaltasi ennen kuin varaat ajan rokotukseen! Leptospira-rokotteita ei ole välttä mättä kaikilla klinikoilla varastossa. Myös Suomessa on diagnosoitu kesän 2024 jälkeen useita kotoperäisiä, matkustukseen liittymättömiä leptospira-tapauksia, joten rokottaminen sitä vastaan tulee luultavasti yleistymään myös Suomessa.

Leishmania

Leishmania-rokotetta ei ole saatavilla Suomessa, mutta mikäli tarkoituksenne on oleilla leishmania-alueilla pidemmän aikaa, voi rokottaminen olla järkevää paikallisella eläinlääkärillä. Leishmania-rokote ei leptospira-rokotteen tavoin täysin estä tartuntaa, mutta se lievittää taudin oireita. Yleensä ennen rokottamista koiralta tutkitaan verinäyte, millä voidaan varmistua siitä, ettei sillä ole ennen rokotusta leishmania-tartuntaa.

Sydänmato ja ihomato

Erityisesti Etelä-Eurooppaan suuntaavat koirat tulee lääkitä myös ehkäisevästi sydänmatoa ja ihomatoa vastaan. Vuodenajasta riippuen lääkitys voi olla tarpeen myös Keski-Euroopassa ja tulevaisuudessa lähempänä pohjoista. Suurin osa tähän tarkoitukseen käytetyistä lääkkeistä on kerran kuukaudessa annosteltavia, pääasiassa suun kautta annettavia valmisteita tai paikallisvaleluliuoksia. Suomessa nämä lääkkeet ovat reseptilääkkeitä.

Lue aiheeseen liittyvä blogipostaus!

Kissat

FIV ja FeLV

Ulkomailla esiintyy myös monia sellaisia kissojen tarttuvia tauteja, joita ei Suomessa juuri esiinny eikä meillä kissoja rokoteta niitä vastaan. Esimerkiksi FIV (Feline Immunodeficiency Virus) ja FeLV (Feline Leukemia Virus) ovat tällaisia tarttuvia tauteja. FIV tarttuu pääasiassa kissasta toiseen puremien kautta, joten paras keino välttää tartunta on minimoida oman kissan kontaktit muihin kissoihin. FIViä vastaan ei ole Euroopassa rekisteröityä rokotetta. FeLV tarttuu eritteiden, kuten syljen, sierainvuodon, ulosteiden tai maidon mukana infektoituneelta kissalta toiselle. FeLViä esiintyy osassa Eurooppaa hyvinkin paljon, mutta sen esiintyvyttä voidaan vähentää rokottamalla kissat sitä vastaan. FeLV-rokotteita on saatavilla monissa Euroopan maissa, joten mikäli kissasi ulkoilee ja sen kanssa on tarkoitus viettää pidempiä aikoja FeLVin esiintymisalueilla, kannattaa kissa rokottaa sitä vastaan. Yleensä kissasta otetaan verinäyte ennen rokottamista, jotta voidaan varmistua siitä, ettei sillä jo ole FeLV-tartuntaa.

Sydänmato ja ihomato

Etelä-Eurooppaan matkustaessa myös kissat tulee suojata sydän- ja ihomatoja vastaan ehkäisevällä lääkityksellä. Kissojen lääkitseminen ennalta on erityisen tärkeää, koska niille ei ole rekisteröityä valmistetta hoitamaan pitkälle edennyttä tartuntaa.

Lähteet:
ESCCAP 2019 (European Scientific Counsel Companion Animal Parasites). Guideline 05 Control of Vector-Borne Diseases in Dogs and Cats, Third Edition.
Estrada-Peña A, Roura X, Sainz A, Miró G, Solano-Gallego L. Species of tick carried pathogens in owned dogs in Spain: Results of a one-year national survey. Ticks and Tick-Borne Diseases 2017, 8:443-452 
Sainz A, Roura X, Miró G, Estrada-Peña A, Kohn B, Harrus S, Solano-Gallego L. Guideline for veterinary practitioners on canine ehrlichiosis and anaplasmosis in Europe. Parasites & Vectors 2015, 8:75 
​Sykes J, Greene C. Infectious diseases of the dog and cat. 4.p. Elsevier Sounders, St. Louis, Missouri, Yhdysvallat 2011 

bottom of page